Du er her:

Plakáhta bieggafámu vuostá, maid Ranveig Persen lea ráhkadan

Plakáhta bieggafámu vuostá, maid Ranveig Persen lea ráhkadan.

Bieggafápmu – roassun boazodollui ja luondduhálddašeapmái

Bieggafámu máid dál leat huksemin Norggas, gos stuora oassi lunddolaš eatnamis jorahuvvo industriijabáikkiide, lea roassun lundui, luondduvalljivuhtii ja meahcásteapmái.


Huksemat leat maid vahágiin areála- ja luonddugáhttemii, danin go dát dáhpáhuvvet olggobealde dábálaš eananhálddašeami ja plána- ja huksenlága ja danin go luondduhálddašeaddjit leat bidjon doaresbeallái.
Váikkuhusguorahallamat leat dávjá dahkon ásahusain main leat čanastagat bieggafápmodoibmii, ja gos mearridanvuođđu lea hui váilevaš. Dát čielggadusat aŋkke váldojit vuođđun go konsešuvnna mearridit. Stuora oassi huksemiin dáhpáhuvvá sámi boazodoalloguovlluin, beroškeahttá Norgga geatnegasvuođas gáhttet sámi kultuvrra luondduvuođu.

            Dát leat muhtin konklušuvnnat guorahallamis bieggafámu ja boazodoalu birra mainna Ávjovári Luonddugáhttenlihttu ja Vuostebiegga Davvi leaba bargame, ja mii almmuhuvvo ovdal geasi.

            Mii leat guorahallan vásáhusaid bieggafámuin ja bieggafápmoplánaiguin máŋggaid  boazodoalloorohagain, ja dat čájehuvvo dávjá ahte sisabahkkemis leat stuorát heajut bealit go dat mii lei jurddašuvvon go konsešuvdna addui.  

            Mii leat maid guorahallan iešguđetge organisašuvnnaid ja institušuvnnaid guottuid bieggafápmui boazodoalloguovlluin. Ii leat hirbmástuhtti ahte bieggafápmodoaimmahat iežaset mielguimmiiguin háliidit huksemiid, doppe maid gos boazodoalus lea vuosteháhku. Máŋggas vástidit ahte dát váddu ii leat sin ovddasvástádus, go boazodoallu ii gula sidjiide. Nuppe bealis eanas oassi luonddu- ja birasorganisašuvnnain, sámi organisašuvnnat ja muhtin politihkalaš bellodagat dadjet bieggafápmorusttegat eai berre huksejuvvot boazodoalloguovlluide.  

            Luonddubilideamit mat leat álggahuvvon Jillen-Njaarkes (Øyfjellet Vaapstes), Sálliris Bugenduottaris (Kvitfjell/Raudfjell) ja Fovsen-Njaarke (Fosen) ovttas sullasaš ja stuorat plánejuvvon huksemat, givssidit ja eartnjehit álbmoga riikkas. Eahpeluohttámuš eiseválddiide laská beaivvis beaivái, lea áddemis garra sánit geavahuvvot nugo: «luonddurievideapmi», «ruoná koloniseren» ,«rihkkun», «nállevealaheapmi», «ođđa dáruiduhttin», «kulturhávkadeapmi» «etnalaš ráidnen» jnv            
             Váikko mii ain dárbbašit moadde vahku vel gerget raportta, álmmuhit gaskaboddosaš konklušuvnnaid.
            Min sávaldat lea ahte buohkat geat sáhttet gáhttet luonddu ja birrasa, boazodoallovuođu ja sámi kultuvra, dál vuoruhit rahčamuša bilistemiid vuostá ja ovttasbargat beroškeahttá vuosteháguin.

Dearvuođat raportta doaimmahusas

Eambbo dieđuid oaččut dáin:
Peer Gaup, peer.gaup@gmail.com, tel 95072722

Svein Lund, sveilund@online.no, tel 90727698

Artikkelen ble sist oppdatert: 25.05.2020

Ođđasat

Vindmøller_Gartefjellet(3)
Ávjovári Luonddugáhttenlihttu jahkečoahkkincealkámuš 22.02.2020

Galgat go luonddu ja boazodoalu vuovdit dálkkádatprofitøraide?

Dál leat álgán geavahit dan ákka ahte buot luondduduohtadeamit leat dárbbašlaččat dálkkádatnuppástuvvamiid eastadeapmái. Finnmárkkus galget hukset bieggaindustriijarusttegiid mearragáttiide, duoddariidda ja guolástanbáikkiide, vai oažžu "el-fámu mii ii nuoskkit". Nussir galgá roggat veaikki "ruoná politihka olaheami várás". Elkem Tana galgá viiddidit danin go "ođasmuvvi industriija" dárbbaša kvartsa. Galgá issoras linnjá huksejuvvot čađa Finnmárkku danin go Norga galgá šaddat "Eurohpá ruoná batteriija".