Dette innlegget på norsk

Mun lean bajásšaddan boazodoalus dáppe Guovdageainnus, ja lean bargan boazodoalus ovttas isidiin. De lean oahpahan boazodoallofágaid ja dál barggan boazodoalu ja duoji oahpahuskántuvrras.

Mun áiggun álggos muitalit iežan vásáhusain go ledjen dan báikkálaš bargolávdegottis mii galggai árvvoštallat plánaid ráhkadit álbmotmeahci ja luonddureserváhtaid Guovdageidnui.

Bargolávdegottis mun ovddastin orohaga 30 B, Guovdojohtolat.

Mun válden dan hástalusa danne go jurddašin ahte mus lea veahá vásáhus sullasaš barggus. Lyngsalpan verneområde álggahanbargguin orohaga ovddas, oaidnán movt dat lea doaibman. Orohagas leat maid guokte luonddureserváhta hui lahkalaga, Sørlenangsbottena ja Jægervassbottena gaskkas.

Bargolávdegotti bargu: Álgobargu lei čielggadit min mandáhta. Mii galggaimet bargat sihke Goahteluobbala álbmotmeahci plánain (nu lei namma) ja buot daid jeagge- ja njuoskaeatnan suodjalan plánaiguin.

Vai oažžot veaháge vuođu bargat ja buktit evttohusaid de fertiimet dieđuid čoaggit, diŋgot guorahallamiid, rapporttaid ja logaldalliid.

Guovtti dehálaš ja guovddaš rapporttain oaččuimet daid maŋimus divoduvvon veršuvnnaid 12.03.2010, dan beaivvi go mis lei dat maŋimus ovttasbargočoahkkin Finnmárkku filkkain gos gárviimet min oktasaš evttohusa.

Skábmamanu 2009 lei dat maŋimus diehtojuohkin, ja dat lei dan ođđa Biomangfold lága birra. Daid áiggiid oaččuimet maid dieđu ahte min bargu galgá gárvánit juo njukčamanu 2010. Ja mii geat eat lean vel albmaladje álgán bargat dainna plánain, dušše dieđuid ožžon.

Mis ledje de guokte bargočoahkkima gos mii geahčaimet ásahuvvon álbmotmeahcce- ja suodjemeahccenjuolggadusaid, Forskriftaid. Joavku lei ovttaoaivilis ahte hilgut álbmotmeahcce (nasjonalpark) jurdaga ja suodjemeahcce (landskapsvernområde) evttohusain bargat viidáseappot.

Mii leimmet gal vuorrástuvvan go nu oanehis áigemearri lei loahpas biddjon dan bargui, ja bivddiimet ovttas Bajit Anárjoga álbmotmeahci bargojoavkkuin čoahkkima Sámedikkiin ja birasgáhtten departemeanttain.

Guovvamánu 2010 čoahkkin Kárašjogas sihke Sámedikkiin ja Birasgáhttendepartemeantta čálliin. Son attii bargojoavkkuide čielga dieđu ahte vaikko mii eat bargga šat viidáseappot de bargu aŋkke manná jođus mielde min haga.

Guovdageainnu bargojoavkkus leimmet golmmas dan čoahkkimis ja mii válljiimet joatkit barggu, ja nu beassat goit juobe buktitge iežamet evttohusa, vaikko ii soaitte váldot vuhtii.

Ja moai boazodoalloáirasat áigguime vaikko guovttá joatkit barggu. Boazodoallo lea oahppan ahte ferte searvat bargguide iežas beroštumiiguin, muđui oalát govssahallá go earát dat gal eai bisset iežaset plánaid dainna.

Joavku maid háliidii ahte álbmotčoahkkimat dollojit gos báikki olbmot besset buktit oaiviliid. Nu ledje maid, muhto beare maŋŋit. Lei galgat álggus juo dan dahkat, nu movt lean oaidnán dahke Ivgugáissaid suodjalanplána bargguid álggadettiin. Doppe álge álbmotčoahkkimiiguin, sektorčoahkkimiiguin. Boazodoaluin dolle sierra čoahkkima.

Bargojoavku barggai oalle bures ovttas, vaikko dieđusge eat lean álo ovttaoaivilis,ii oktage geassádan goit eret joavkkus.

Min bargu gal šattai dakkár hoahppobargu ja lea ollu maid eat šaddan čielggadit. Njuoskka- ja jeaggeeatnan suodjalan bargui eat šaddan searvat ge, Filka dagai ieš evttohusa maid sáddii gulaskuddamii, muhto dat gessui eret maŋŋil.

Bargojoavku čálii gal reivve Birasgáhtten departemeantta stádaráđđái gos buvttii oainnuidis. In dieđe leago mihkkege dainna dahkkon, in mun goit leat gullan maidege.

—————————

Fertet go mii válljet geavaheami ja gáhttema gaskkas?
– Lea go Finnmárkoduoddar „vår siste villmark” (min maŋimus vildameahcci)

– Leat go álbmotmeahcit veahkaváldi báikkálaš olbmuid vuostá?

– Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide?

– Lea go boazodoallu uhkádus luonddu vuostá – vai min buoremus luonddugáhttejeaddji?

– Dárbbašit go mii ođđa linjáid vai oažžut doarvái el-fámu?

– Lea go bieggafápmohuksen luondduustitlaš?

– Birasgáhttenlihkkadus ja álgoálbmogat – ovttasbargit vai vuostalagaid?

Dat gal lei hui ollu geardduheapmi das maid oidno čállon Luonddugáhtten lihtu neahttasiidui.

Dákkár čuoggat ledje diŋgojumis, ja mun válljen čoaggit dás masa hálidan juoidá oaivvildit, ja dat lea mu priváhta oaivilat, lean gal veahá iežan isidin ságastallan. Boazodoalus leat maid iešguđetge lágan oainnut.

Lea go Finnmárkoduottar „vår siste villmark” (min maŋimus vildameahcci)?

Eatnamat ja meahcci lea gáržon hui ollu dan 50 jagis go mun lean muiti leamašan.

Biilaluottat, telefunlinjját, ođđa mállet fievrrut, muohtascooterat ja ATVat. Eai lean boraspiret, eai ealggat, eaige nu ollu bohccot dain duovdagiin go dál.

Ja go olbmuin lea vejolašvuohta vánddardit viidát ja jođánit de meahcci unnu. Olmmošeatnatvuohta, buorre ruhtadillii eanas olbmuin, hyttat.

Leat go álbmotmeahcit veahkaváldi báikkálaš olbmuid vuostá?

Dan ferte oaidnit makkár diliin guovllut leat, leat go áitojuvvon dakkár stuorát sisabáhkkemiin.

Jus oažžu heivehuvvon njuolggadusaid nu ahte ii hehtte sin geat duođaid leat ávkkástallan ja ávkkástallet guovlluid de gal in jáhke. Muhto jus ii šatta nu de gal sáhttá meastta gohčodit nu. Das makkár hálddašanmálle šaddá lea maid hui ollu dadjamuš. Nu go mun lean ipmirdan de lea dan hálddašanstivrras vejolaš addit dispaid muhtin áššiin.

Boazodoallu gal lea dorvvastan suddjemiidda go dat oaidná movt eatnamat ja meahcci gáržžiduvvo go ruđa fápmu vuoitá. Vaikko eai suddjemat ge buvtte dušše buori. Ferte vihkket mii lea buoret. Dál lea nu ollu sisabáhkken boazodoallo guohtoneatnamiidda ahte dan ii máhte ipmirdit eambbo dat geat dainna sohtet meastta dadjat beaivválaččat, nugo orohatstivrrat mat hálddašit boazodoalloeatnamiid. Suodjemeahcit leat maid geasuhit olbmuid, ja muhtin suohkanat atnet dan turistta geasuhan seaktin. Ráhkadit fiinna “innfallsportaid”, vázzinbálgáid, gáfestallan sajiid. Dat ii leat buorre go diekkár báikkit gal fargga duolmmastuvvet.

Guovdageainnu guovllut gal leat vel mu mielas sestojuvvon oalle bures dássážii, movt sat guhkká.

Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide?

Juo, eahpitkeahttá mu ipmárdusa mielde goit.

Lea go boazodoallu uhkádus luonddu vuostá – vai min buoremus luonddugáhttejeaddji?

Guohtoneatnamiid goit geahččala sudjet buoremus lági mielde, ja ahte lea áitta lundui lea munnje váttis oaidnit. Ii oktage hálit goit billistit iežas birgejumi vuođu, sihke eatnamiid ja elliid.

Lean dieđusge oaidnán median mii daddjo ja čállo, ja maid máid dutkit oaivvildit jealgeneatnamiid guorbamiidda. Muhto man sivas? Ii leat nu álki ahte lohkat dušše beare ollu bohccot. Dat gal lea maid okta faktor muhtin guvlui, muhto gávdnojit maid eará.

Boazodoallu dáhttu geahpedit bievlavuodjima, danne leat ge daid áiddit huksen čakčaorohagaide. 30 B stivra lea cealkán Dálveorohat Bruksregel /Doaibmanjuolggadus evttohusas ahte bievlavuoddjin lulabeal eano/dalveorohagain gildojuvvo.

Jeageleatnamat leat hui hearkkit, njozet šaddet ja fertejit suddjejuvvot.

Birasgáhttenlihkadus ja álgoálbmogat – ovttasbargit vai vuostalágaid?

Mu mielas goit galggaše sáhttit ovttasbargat,sis dat han leat ollu seamma beroštumit, galggaše goit sin áigumušaid ektui, luonddu gáhttet.

Muhto láve orrot nu ahte sii rohkkahit boazodoalu máŋgi boasttu čuoččuhusaiguin ja váilevaš dieđuiguin ja duođaštusaiguin, ja de gal fargga šaddet vuostalága.

Ikte Altaposten áviissas oidnen ahte Luonddugáhttenlihttu soaibmá boazodoalu verrošit vahátbuhtadus ohcamiiguin.

Dat gal lea čalmmehis ášši dan čuoččuhit, ja lea vel ártet go eai rohkat sávzaealáhusa mii maid oažžu buhtadusa. Ja oažžot eanet buhtaduvvot jávkan elliid ektui go boazodoallu vaikko eai lea luođus guhton eambbo snoagga ¼ oasi jagis, goit dáppe davvin.

Dutkit dat han leat duođaštan ahte boraspiret goddet eambbo go oba leatge ovdal jáhkán, daid duođaštusaid leat ožžon dieid radiomerkejuvvon boraspiriin go daid leat čuvvon.

Lea gal maid nu ahte dat mii lea ”Grønn energii” ja maid lean ipmirdan ahte luonddusuodjaleaddjit dorjot, lea šaddagoahtán áittan boazodollui. Småkraftverk, buđđot jogažiid ja bidjet daid revrriid sisa, ja nu billistit buori guohtuma,jogašgáttiid ja gáržasain leat maid hehttehussan.

Lea go bieggafápmohuksen luondduustitlaš?

Dat lea vuos gosa dahkko. Ii mu oainnu mielde goit leat jus eatnan nala dahkkojit. Árvvohis eatnamii ja merrii gal heive. Dat lea dieđusge ráinnas energiija ja dainnalágiin buorre. De fas movt fievrreda dan energiija?

Oainnán maid neahttasiiddus kommentáraid maid Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu lea buktán Unjárgga suohkana arealplánai, mii mu mielas lei hui buorre, ja diekko dáfus oainnán ahte leat seamma beroštumit suddjet eatnamiid ja meahci, jus mii boahtteáiggis galgat seailluhit dan mii vel lea.

Mun oainnán ahte mis livččii seamma beroštumit go vuos oahppat gulahallat.