Ferte sihke luonddu ja boazodoalu suodjalit!
Ráđđehus lea aitto gárvvistan ja ovddidan iežas minerálastrategiija, mas muitala ahte áigot geavahit 500 miljovnna ruvnno dasa ahte roggat Norgga eatnamiid buot rámsun minerálaid ohcanbarggus. Dál juo leat geahččagoahtán viiddis guovlluide Finnmárkkus gos áiggoše ohcagoahtit minerálaid. Ii mihkkege oro sáhttime bissehit Ealáhusministara ja su mielas ii oro dárbu makkárge guovlluid suodjalit luonddugáhttema dihtii ii ge boazodoalu dihtii.
Minerálaealáhus lea nu garrasit vuoruhuvvon ahte jus muhtun suohkan viggá dan caggat, de galgá stáhta sáhttit bágget sin miehtat ruvkedoaimma dohkkehit. Mánu dás ovdal celkkii ealáhusministtar ahte sáhttá áinnas jođihit ruvkedoaimma boazodoalloguovllus almmá vuorjjakeahttá boazodoalu, ja dan oktavuođas hástalii Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu ministara muitalit movt dan sáhttá bargat, muhto dasa ii leat vel boahtán vástádus. Lea balddihahtti go njunuš politihkkárat huksejit iežaset politihka dakkár čuoččuhusaide maidda eai gávdno doallevaš ákkastallamat.
Seammás bágge Eanandoallodepartemeanta geahpedit boazologu danin go eana ii gierdda nu ollu bohccuid. Dien váttisvuođa lea Luonddugáhttenlihttu máŋggalot jagi juo čalmmustahttán. Máŋgga guovllus ferte eahpitkeahttá geahpedit boazologu, sihke luonddugáhttema dihtii ja maiddái danin vai boazodoallu guhkit áiggi vuollái galgá leat gánnáhahtti. Liikká eahpidit mii sakka ahte dat doaimmat mat dál galget álggahuvvot leat rievttes doaimmat, danin go dat bohtet čuohcat garrasit maid daid boazodolliide geat leat lágalaččat bargan, ja geahpedan boazologu. Dat sáhttá dagahit ahte máŋggas šaddet heaitit boazodoaluin. Boazodoalu dálá váttisvuođat leat oalle muddui stáhta boazodoallopolitihka boađus , mii dávjá lea jođihuvvon boazosápmelaččaid iežaset rávvagiid vuostá. Muhto seammás leat maid čađahuvvon stuora luonddubillisteamit mat leat gáržžidan boazoealáhusa vuođu. Danin ferte Stáhta váldit iežas ovddasvástádussan dan ahte lea jođihan boasttu politihka, ja bearráigeahččat ahte boazologu geahpedeapmi sáhttá čađahuvvot nu ahte ii oktage boazosápmelaš masse eallinláibbi.
Olmmoš ii sáhte jáhkkit dakkár ráđđehussii mii nuppe bealis bargá hui áŋgirit luonddugáhttemiin, ahte ferte eatnamiid suodjalit badjelmearálaš guođoheami vuostá, muhto seammás addá lobi álggahit stuora eananduohtademiid mat bohtet vel eanet gáržžidit boazodoalu ja dagahit stuora váttisvuođaid muhtun orohagaid johtimiidda. Dat minerálaroggan- ja elfápmohuksenplánat mat dál leat, bohtet dagahit dakkár háviid lundui mat eai goassege šat jávkka, ja dat bohtet maid billistit dakkár guovlluin luonddu gos dál eai vel leat čađahuvvon roggamat.
Sihke ráđđehusa ja opposišuvnna politihkkárat áigot suodjalit luonddu boazoealáhusa vuostá, muhto sii eai áiggo dan seamma luonddu suodjalit minerála- ja elfápmoealáhusaid vuostá.
Luonddugáhttenlihttu áigu suodjalit Finnmárkku luonddu billisteaddji luondduduohtademiid vuostá. Luonddu galgá ain suodjaluvvot nu ahte sihke boazodoallu ja eará meahcásteaddjit das sáhttet ain viežžat birgejumi. Dušše de go nagodit bissehit daid issoras fámuid mat dál báhkkejit davviguovlluid lundui, de sáhttit sihkkarastit guohtuneatnamiid, ja ovttasbargguin čoavdit hástalusaid mat leat boazodoalus ja geahpedit badjelmearálaš guohtumiid.
Ávjovárri luonddugáhttenlihttu / Naturvernforbundet i Ávjovárri (Guovdageainnus ja Kárášjogas)
Svein Lund, Thomas S. Nilsen, Vera Eriksen, Ellen Marie Vars