Sámi kultuvrra luondduvuođđu
Lohkkireive sáddejuvvon aviissaide čakčamánu 2012
Dalle go Sámevuoigatvuođalávdegoddi 1997:s attii evttohusa Finnmárkku eana- ja čáhcevuoigatvuođaid birra, das lei namma «Sámi kultuvrra luondduvuođđu». Namma cealká čielgasit mas lea sáhka, muhto dát perspektiiva lea dađe bahábut boahtán unnán ovdan digástallamis sámevuoigatvuođaid, finnmárkolága ja sámeguovlluid luondduhálddašeami birra. Dát guoská sihke sámevuoigatvuođaid bealušteddjiide ja vuostálastiide. Ean áiggo dán háve dadjat eambbo vuostálastiid birra. Lea dál áigi čuovggahit mo sámi orgánat leat hálddašan aiddo Sámi kultuvrra luondduvuođu.
Sámevuoigatvuođalávdegoddi lei njuolga Álttá-Guovdageainnu-riiddu boađus. Máŋga mis geat searvvaimet dan riidui, oinniimet sámevuoigatvuođaid ja luonddugáhttema guovtti beallin seamma áššis. Maŋŋil dát oktavuohta ii leat leamaš seamma čielga, orru leamaš váilevaš ipmárdus goappašiid bealde.
30 jagi áigi lei okta ášši guovddážis sihke sámevuoigatvuođain ja luonddugáhttemiin Finnmárkkus. Dál lea hui ollu uhkádusat luonddu vuostá. Golbma stuora ruvke lea áššemeannudeami vuolde, seammás go ohcet málmma miehtá fylkka. Leat plánat hukset hui ollu biegga- ja čáhcefámu, guollebiebman galgá viididuvvot ja oljo- ja gássabohken boahtá ain guhkelii davás ja lagabui nannama. Oktiibuot šaddet buot daid sisabáhkkemat unnidit garrasit bilitkeahttes luonddu maid sáhttá geavahit meahcásteapmái ja boazodollui, dahje nappi «Sámi kultuvrra luondduvuođu».
Dán dilis sáhtášii vuordit ahte sámi ásahusat ja searvvit áŋgirit bealuštit dan luondduvuođu. Dađe bahábut ii oro leame nu. Dalle go moadde jagi áigi lei evttohus várjalit eanet álbmotmehciid ja luonddureserváhtaid Finnmárkkus, celkkii Sámediggi ovttas gielddaiguin, fylkkagielddain ja Fefo «ii fal eanet luonddugáhttemii». Sámediggeráđđi lea ollásit dorjon oljobohkema. Meahččevuodjináššis leat máŋga sámepolitihkkara eanet beroštan vuodjinvuoigatvuođaid go gáhttet luonddu badjelmeare vuodjama vuostá. Ii ge leat Sámediggi leamaš badjelmeare kritihkalaš guollebiebmama ektui.
Dalle go bođii ođđa minerálaláhka, háliidii Sámediggi vuosttažettiin iežas oasi riggodagain («álgoálbmotdivat»), ii beroštan nu ollu das mo sáhtášii gáhttet luonddu ruvkkiide. Sámedikki guokte stuorámus joavkku eai leat cealkán maidege Riehpovuona bilideami vuostá.
Guovdageainnus leat sihke ovddit ja dála NSR-jođiheaddjit bargame ruvkedoaimma bealis, ovddeš nubbi jođiheaddji lea guorahallame konsuleantafitnodagas, ja ovddeš NSR-luohttámušolmmoš lea searvan ruvkefitnodaga stivrii. Go Sámediggi dál galgá doallat seminára ruvkedoaimma birra, de sii leat bovden dievva ruvkeindustriija olbmuid, muhto eai fal luonddugáhttiid.
Dađe bahábut lea dál unnán mii čujuha dasa ahte sámepolitihkkarat háliidit bealuštit – juste – «Sámi kultuvrra luondduvuođu».
Svein Lund, Guovdageaidnu
Ravdna Anti, Kárášjohka